Vihreä Älyenergia blogi
2.1.2016 - Blogin aloitus
Aloitan blogin kirjoittelun asiaan liittyvän peruskysymyksen ääreltä. Linkedinistä löytyy englanniksi samoja aiheita käsittelevä kirjoitukseni. Sieltä löytyy myös linkki radio-ohjelmaan, jonka kuuntelusta sain kipinän tämän yrityksen perustamiseen. Lyhyesti radio-ohjelma avasi sähkömarkkinoiden toimintaa ja miten sähkön hinta määräytyy.
Sähköä kuten muitakin hyödykkeitä on rajallinen määrä, mutta sähköllä ominaistekijänä on sen varastoimisen hankaluus. Toistaiseksi ei ole löytynyt akkuteknologioita, joilla isoja määriä sähköä voi varastoida kustannustehokkaasti. Käyttökelpoisin sähkön varastointi tarkoittaa tällä hetkellä vesialtaita, joista vesivoimalat ottavat kysynnän mukaan sähköä. Muutoin tuulivoimalat tuottavat sähköä tuulen mukaan. Ydinvoimalat taas puksuttavat lähes jatkuvasti maksimikapasiteetillaan. Näistä asioista muodostuu tilanne, jossa tarjolla olevan erilaisen sähkön määrä vaihtelee tunneittain. Kun myös kysyntä vaihtelee tunneittain päivällä kysynnän ollessa lähinnä tehtaiden takia suurinta ja yöllä pienintä, niin on erittäin luontevaa myydä sähköä pohjoismaisen sähköpörssin kysynnän sekä tarjonnan mukaan tunneittain.
Aina kahdelta iltapäivällä sähköpörssi julkaisee seuraavan vuorokauden tuntihinnat. Tämä pörssihinta tunneittain on täsmälleen sama hinta, minkä me kuten muutkin sähköntoimittajat maksamme sähköstä. Toisin sanoen ottamalla tuntisähkösopimuksen teet eräänlaisen tukkutuotesopimuksen. Mikäs sen mukavampaa! Mikäli pystyt käyttämään yösähköä niin ero vieläpä korostuu. No miksi kaikki suomalaiset eivät sitten siirry kyseiseen tuotteeseen? Norjassa yli 80% kotitalouksista käyttää pörssisähköä, ja tässä yhteydessä muistutan yllä mainituista vesivarastoista. Norjassa näitä vesivarastoja todellakin riittää ja norjalaiset ovat erittäin omavaraisia sähkön suhteen. Sieltä riittää sähköä myös Suomeen asti, mutta valitettavasti Suomen siirtoverkkoyhteydet Ruotsiin päin ovat kapasiteetiltaan hieman vajaita ja siellä on silloin tällöin korjaustöitä, jotka rajoittavat siirtokapasiteettia. Tästä syystä Suomen tuntihinta vaihtelee huomattavasti enemmän kuin Norjan vastaava. Mutta mutta, tuleva... 2018 ydinvoimalamme tulee parantamaan omavaraisuuttamme ja stabiloimaan sähkön hintaa Norjan malliin. Ennen sitäkin tuntihinta on keskimäärin aina edullisempi verrattuna yleiseen hintatasoon muissa sopimustyypeissä. Pörssisähkön hinta vuonna 2015 oli 3,68 senttiä ilman marginaalia, kun vastaavasti muut sopimustyypit ovat olleet 4,5-5 sentin ikkunassa. Tästä muodostuu jopa noin 20% säästömahdollisuus sähkön hinnassa. Pienet hintapiikit joidenkin tuntien aikana kovemmilla pakkasilla eivät nosta keskiarvoa paljonkaan. Näiden piikkien aikainen hinnankorotus tulee vähemmän ympäristöystävällisten väliaikaisten öljylauhdevoimaloiden tai Venäjän tuontisähkön korkeammasta hinnasta, joita joudutaan käyttämään mikäli normaali tuotantotaso ei riitä. Tällä hetkellä edes isompia piikkejä ei ole odotettavissa suhteellisen lauhan talven ja erittäin kostean Norjan vesivarastot täyttäneen kesän takia. Jokatapauksessa meidän kotini energia palvelujemme kautta saa automaattisen tiedon seuraavan päivän tuntihinnoista mikäli ne ylittävät asettamasi hintarajan, jolloin tilannetta voi pyrkiä huomioimaan sähkönkäytössä.
No miksi muut sopimustyypit ovat sitten kalliimpia? Kun tarjoamme sähköä kiinteään hintaan, pitää meidän suojata myyty kapasiteetti siltä varalta että hinta nousisikin. Suojauksiin käytetään erilaisia pankkijohdannaisia, joiden suojaustasot pyrkivät ennakoimaan tulevaa sähkönhintaa, mutta ne sisältävät aina pankille tai muulle välittäjälle maksettavia välityspalkkioita. Sen lisäksi kuluttajan käyttöprofiili otetaan huomioon, koska kuluttajat usein käyttävät niitä kalliimpia tunteja. Näistä seikoista muodostuu tilanne, jossa tuntisähkö on oikeasti edullisin sopimus ja pienistä päivällä tapahtuvista piikeistä ei kannata hermostua. Tämä eritoten kun keskimääräinen yöhinta on noin 2,75 senttiä kWh. Jatkan tätä blogikirjoittelua silloin kun tulee sopivaa kirjoitettavaa mieleen. Muuten teemme lyhyitä juttuja Facebookin puolelle. Otan mielelläni vastaan palautetta ja juttuideoita esimerkiksi Facebookissa.
Kalle Nevala